13.1.2007 Siem reap, sama mesta.

Kirjotan nyt talleki paivalle kommenttini, koska taa hotellin netti on niin hidas, etta uusimman messengerin hakeminen kestaa varmaankin tunteja.

Kaytiin siis tanaan ensimmaista paivaa siella niin kuuluisalla Angkor Watilla. Vahan huono maku jai suuhun sen vaenpaljouden takia. Ostettiin siis suoraan 3 paivan lippu (40$), koska saman hintanen ois se kaks paivaa, mitka todennakosesti jaksetaan siel pyoria. Yritetaan huomenna paasta vahan syrjasemmille temppeleille, koska tanaan kierrettiin vain noi, mitka tulvi turisteja ja oli muutenkin suurin osa rempassa. Syo vahan uskottavuutta, kun koko temppelia ymparoi sellanen lauta-pressukyhaelma. No, mutta tolla turistimaaralla, ilman korjauksia koko alue olisi varmaankin yhta kivikasaa, niinkuin moni temppeleista, tai osia temppeleista olikin. Turistikuvia tuli otettua ja kokonaisuutena mesta oli hyvin vaikuttava. Toivotaan etta huomenna loytyisi myos vahan koskemattomampiakin paikkoja.

Yritin askon kayda naapurin torilta ostaa kramaa, eli paikallisten kayttamaa huivia, jonka vois kietoa tohon naaman eteen nailla polyavilla teilla. Tanaan ei irronnut, koska tori oli muuttunut ruokatoriksi illaksi, joten marssin sinne heti huomenna takas. En aio ostaa sita kuitenkaan tuolta Downtownista, eli sielta pahimmasta turistirysasta, vaikka sen sielta saiskin tahan aikaan illasta.

Paikalliset, eli khmerit on ainakin nain ensituntumalta oikein iloista ja rentoa kansaa. Keskipaivalla kuumimpaan aikaan jengi vetaa sikeita varjoissa, kuten esimerkiksi tuk-tuk- kuskimme, jonka olimme varanneet Angkoria varten :) Kaveri pomppas iha helvetin nopeasti pystyyn kun oltiin vaihtamassa temppelia ja mentiin siihen vierelle "good morning sir". Hauska kaveri! Muutenkin jengi hymyilee koko ajan ja varsinkin lapsilla on kokoajan sellanen hirvee virne naamalla :)

Sitten muutamia kuvia (sen verran, mita Kambodzalainen valokaapeli, lue: modeemi varmaan, antaa myoten):