Nyt on ollut sellainen etenemisrumba päällä, että ei ole oikeen kerennyt päivitellä kuvia, tahi tekstiä. Eikä oikestaan nukkumaankaan pariin yöhön kunnolla.

Viimeisenä iltana Nha Trangissa, ennen lähtöämme Doc Let Beachille, istuttiin iltaa ”Why not?” nimisessä baarissa tapaamiemme reissaajien, Kanadalaisen Junin ja Seattlelaisen Letician kanssa. Seurueessa oli myös kolmas, latinon näköinen tyyppi, joka ei paljoa puhunut. Siksi en myöskään varmaan muista sen nimeä, tai mistä se oli :D Hauskaa kuitenkin oli ja kun muut jäivät vielä istumaan ravinteliin, minä ja Martti lähettiin suunnistamaan kohti hostellia. Ensimmäisen kulman taakse päästyämme kaksi skootteria päristeli meidän vierelle ja 6 muijaa hyppäs pois kyydistä ”me love you long time” ja yritti alkaa käpälöimään meitä ja meidän taskuja. Onneks ei oltu enempää kännissä, vaan tajuttiin heti, mistä on kyse ja siirsin vaa laukkuni eteeni ja saatiin ne nopeesti tönittyä ja hätisteltyä pois. Inhottavaa käytöstä tollanen.

 

Doc Let Beach

 

Jes!

 

Nha Trangissa vietettiin siis pari viimeistä päivää Doc Let- Beachilla, vähän tyyriimmän puoleisessa Bungalowikylässä, jossa oltiin ilmeisesti ainoat asiakkaat. ”Bungalowimme” oli hyvin autenttinen, betoninen, ilmastoitu, minibaarilla ja lämpimällä vedellä varustettu mökki Doc Let Beachin valkeana hohtavan hiekkarannan äärellä. Sanalla sanoen hienompi kun yksikään hostelli jossa ollaan majotuttu (poislukien Bangkokin Bansabai hotelli). Mesta oli kaikin puolin hyvin rauhallinen (koska nyt ei ilmeisesti ole sesonki) ja pystyttiin pari päivää levyttämään rannalla ihan kunnolla. Oltiin varattu bussiliput takas Saigoniin ja lentoliput Singaporeen jo ennen Doc Let:lle lähtöä ja ilmastoitu Sleeping Bus lähti Nha Trangista kohti Saigonia 5.2 klo 20:00. Matkanteko oli todella mukavaa ja bussin sängyissä pääsikin suoristautumaan kunnolla. Tietenkin uni nyt oli vähän katkonaista Vietnamin välillä ei-niin-hyväkuntoisten-teiden vuoksi. Perillä Saigonissa oltiin n.6 aikaan aamulla ja aikaa lennon lähtöön oli 12h. Käytiin kysymässä, josko saataisiin sopuhintaan samasta hostellista, missä viimeksi majotuttiin, huone päiväksi. Huone irtosi 10$:lla ja päästiin suihkuun ja lepäämään.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Lahjomaton reportteri Nelli Singaporessa

 

Singapore

 

Lento lähti 6.2 klo.18:00 kohti Singaporea ja ilmeisesti Kiinalaisen uudenvuoden vuoksi kone oli täysin tyhjillään ja meidän lisäksi koneessa oli ehkä 20 matkustajaa. Tilaa siis riitti ja lentoemot oli mukavia. Kun saatiin täytettäväksi immigration cardit Singaporeen, mihin piti kirjoittaa etukäteen varaamamme hostellin nimi, alkoi lentoemännät tirskumaan ”you should have booked a different hotel”. Kysyttiin syytä tähän ja selvisi, että varaamamme hostelli sijaitsi punaisten lyhtyjen alueella :D Eipä tuo nyt paljoa meitä haitannut ja kun paikalle päästiin, ei ympäristö poikennut mitenkään muista alueista, jolla ollaan oltu. (En siis tarkota että ollaan aina yövytty punaisten lyhtyjen alueella, vaan paikka ei näyttänyt mitenkään erilaiselta mihinkään muuhun kaupunginosaan verrattuna).

Axis Hostel oli paikan nimi ja henkilökunta hyvin ystävällistä. Siihen se sitten jäikin. Paikka oli kallein, jossa ollaan yövytty koko reissun aikana ja samalla ehdottomasti karuin. Kiinalaisen uudenvuoden takia kaikki muut paikat olivat kattoon asti täynnä, joten meillä ei ollut mitään intressiä lähteä keskellä yötä etsimään halvempaa ja parempaa paikkaa. Tyydyttiin ottamaan huone, missä oli iso queen-size bed ja nukuttiin kaikki kolme siinä, koska muita ei ollut vapaana.

Seuraavana päivänä ihmeteltiin Singaporen pilvenpiirtäjiä, uskomattoman toimivaa joukkoliikennejärjestelmää, älyttömiä lakeja ja niiden rikkomisesta seuraavia törkeän isoja sakkoja (Esim. Syömisestä metrossa ois saanu n.250$ sakot) ja käytiin varaamassa junaliput tänne Kuala Lumpuriin. Purukumihan on Singaporessa kiellettyä. Mesta olikin kyllä toisaalta hämmentävän siisti, eikä kaduilta, tai puskista pystynyt oikeesti bongaamaan yhtä ainutta roskaa. Hintataso oli meille aivan liian korkea (lähes Suomen hinnat, hyi!) ja varattiinkin junaliput jo samalle illalle (seuraavalle illalle ei olis ollu nukkumapaikkoja) ja lähettiin hostellista yksi yö aikasemmin kun piti.

Kuitenkin saatiin tehtyä se, mitä varten pitikin Singaporeen mennä, eli käytiin Raffles Hotellin baarissa juomassa ehdat Singapore Slingit. Nuo kyseiset drinkit on (ainakin Martin mukaan) keksitty siellä. Maksoi melkei 10€/yksi mutta olihan se helvetin hyvää!

 

Viimeset dongit piti tuhlata Vietnamin lentokentalla..

 

Martti ja Singapore Sling Rafflesissa

 

Juna lähti 21:00 Kuala Lumpurin asemalta (jonne ensimmäistä kertaa kuljettiin julkisilla, eikä taxilla...tämä aiheutti itselläni ainakin jonkin verran kiroilua rinkan täysin järjettömän painon vuoksi) ja rajamuodollisuuksien jälkeen päästiin vetämään sikeitä (vaikka tälläkin kertaa uni oli vähän katkonaista Malesian ei-niin-hyväkuntoisten-rautateiden vuoksi). Hyvin omituista oli, että rinkkojamme ei läpivalaistu, eikä mitenkään tarkastettu tullessamme Malesian puolelle. Passit katsottiin Singaporen rajalla, mutta mitään leimaa Malesian puolella ei lyöty. Toivottavasti päästään vielä maasta uloskin.

 

 

Petronas Towers

 

Juna oli perillä täällä klo.6 aamulla ja löydettiin hyvin vähällä vaivalla tämä meidän oikein mukava guesthouse Golden Triangelin- alueelta, ihan läheltä Petronas Towersia. Ystävämme Maria saapuu huomenna Suomesta ja saatiin varattua tällainen 4-hengen dormi koko porukalle (josta maksetaan 30 ringittiä/hlö/yö, eli jotain noin 7€ luokkaa). Hintataso on täälläkin korkeampi kuin muualla maissa, joissa ollaan käyty, mutta kuitenkin huomattavasti inhimillisempi kuin Singaporessa ja alustavasti ollaan viettämässä täällä muutama yö ja sen jälkeen suuntamassa johonkin toiseen paikkaan Malesiassa (luultavasti Melakaan tai Pulau Pangkoriin). Sieltä sitten Marian suunnattua kotiin, me jatketaan matkaa Indonesiaan Medaniin ja Lake Toballe.

Nyt siis vihdoinkin ollaan muutama yö paikoillaan ja pääsee toivottavasti lepäämään ihan kunnolla. (Naapurissa sijaitsevasta yökerhosta alkoi just kuulumaan aika tyly jumputus, mutta onneks korvatulpat on keksitty).

 

Parasta kannisafkaa ikina. oikeesti.

 

Ruokakatu KL:ssa